Tietoa häistä

 

Hvittorp

 

Hvittorp kesällä 2002

Historia

Suunnittelijat ja Suunnitteluaika
Suunnittelijoina olivat Herman Geselius (1874-1916), professori Armas Lindgren (1874-1929) ja Eliel Saarinen (1873-1950). Linna Edustaa Jugend-tyyliä.

Avustajina koristelussa olivat E.O.W. Ehrström (kattokruunu ja ulko-oven kuparikoristeet) ja V. Blomstedt (ruokasalin seinämaalaukset).

Ensimmäisen kerroksen holvimaalaukset teki taiteilija Gunnar Clement 1940-luvulla. Seinien koristelaatat tuotiin Saksasta.

 

Ensimmäinen kerros


Kansallisromantiikka ja Hvittorpin päärakennus

Arkkitehdit Geselius-Lingren-Saarinen suunnittelivat vuosisadan vaihteessa joukon Suomen arkkitehtuurin merkittävämpiä rakennuksia. Tuolloin kansallinen kulttuuri eli parasta nousukauttaan. Arkkitehtuurissa yhdistyivät suomalaisuus ja ajan kansainväliset suuntaukset.

Hvittorpin päärakennus edustaa vuosisadan vaihteen merkittävämpiä kansallisromanttisia huviloita. Arkkitehtikolmikko sai vahvasti vaikutteita ruotsalaisesta, saksalaisesta, englantilaisesta ja amerikkalaisesta arkkitetuurista. Amerikkalaisuus näkyy mm. Hvittorpin katon paanutuksessa ja taloa peittävässä rappauksessa. Graniitin käyttö, pieniruutuiset toisen kerroksen ikkunat ja Hvittorpin pyöreät tornirakennelman muunnelmineen ovat tyyliltään tyypillisiä Geselius-Lindgren-Saarinen työtä. Graniittia on nähtävissä mm. tornia kiertävässä portaissa ja kaiteissa. Lohkare kivijalka on käytetty Hvittorpin ja Hvitträskin pyöreitten tornien julkisivussa. Englantilaisesta tyylistä Suomeen siirtyi mm. edustavat korkeat, rapatut piiput, kattoikkunat ja tiilikatot. Tosin piiput ovat osittain puretut.

Talon pääovi on takorautakoristeinen ja ovessa on ns. kaksinkertainen saranointi - tyypillistä suunnittelijoilleen. Samantyylinen ovi on myös hvitträskissä. Arkkitehdit käyttivät töissään runsaasti holvauksia. Hvittorpin pohjakerroksen holvaus maalauksineen ja sisäportaitten pylväikkö pvat kansallistomantiikkaa tyypillisimillään. Tosin maalaukset ovat aikojen myötä muuttuneet. Vuolukivet ja värillisen lasin käyttö ikkunoissa luovat oman muhkean tunnelmansa "linnaksi" nimitettyyn vanhaan päärakennukseen. Rakennuksen ikkunoiden monimuotoisuus, pohjakerroksessa suippenevat, keskikerroksessa ruutuikkunat sekä katto- ja kulmaikkunat ovat kaikki omaleimaisia, tyylilleen tyypillisiä, joista tunnistaa muutkin arkkitehtikolmikon työt. Kansallisromanttisen tyylin arkkitehdit suunnittelivat Hvittorpin myös yksilölliset huonekalut, tekstiilit, valaisimet ja tulisijat yhteistyössä muiden taiteilijoiden kanssa. toisen kerroksen takan yläpuolella oli aiemmin kuparikoristeinen friisi, joka on nyt poissa, mutta jäljellä on yhä takorautarenkaat takan tuntumassa tarttumakorkrudella.

 

hh hh

Ulko-ovi hhhhhhhhhClementin lintu-, kukka- ja lehväkoristelu hhhhhhhhhNäkymä ruokailutilaan

Taiteilija Gunnar Clement koristeli alakerran holvatun salin lintu-, kukka- ja lehväkoristeisin maalauksin. Toisen kerroksen portaikon maalaus kuvaa Odysseuksen harharetkiä. Se on saman taiteilijan työtä.

Odysseuksen harharetkiä -maalaus Serenadi -maalaus

Vuolukivitakan yläpuolella on maalaus nimeltä Serenadi. sitä pidetään silloisen omistajan tyttären Ingeborg Bergrothin tekemänä. Aiemmin alakerrassa oli taiteilija Väinö Blomstedtin maalauksia, jotka kuitenkin talon omistaja Alvar Bergroth antoi poistaa.

Raamatunlauseilla ja lintujen kuvilla koristellut posliinimaalaukset pääoven tuntumassa ovat tiettävästi saksalaista alkuperää.

Toisen kerroksen salin kuparitakan yläpuolella on aiemmin ollut taottu friisikoriste. Takan koristelun arvellaan olevan Eric Ehrströmin työtä. Seurustelunurkkauksessa sijaitsevan vihreän barokkiuunin kaakelit on tuotu Etelä-Euroopasta. Kuvat esittävät barokkiajan musiikkia ja soittimia. Uunin keskellä on muurattu pyhäinjäännöslippaan kansi, jossa kuvataan ristiinnaulittua. Uunin vieressä olevan ikkunan lasimaalaus on tehty eteläsaksalaisen 1700-luvulta peräisin olevan mallin mukaan. Lasimaalaukset kertovat katolilaisuudesta, ritareista, musiikista ja vapaamuurariudesta.

h

Toinen kerros hhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhLasimaalaus


Rakentaminen ja Omistus

Hvittorpin rakennutti yksityishuvilakseen FM Robert Emil Westerlund. Hän oli oululainen apteekkari joka myi apteekkinsa, muutti Oulusta Helsinkiin, jossa perusti musiikkiliikkeen. Hän eli vuosina 1859-1922. Huvila rakennettiin vuosisadan vaihteessa (arvio 1901-1904).

Talvisodan aikana osa Ruotsin suurlähetystöä oli sijoitettuna Hvittorpiin.

Muina omistajina ovat olleet:

- Ravintoloitsija Alexsander Napoleon Brenner 4.8.1914 alkaen

- Liikemies Aleko August Eugen Lilius 12.8.1916 alkaen

- Varatuomari Gustaf Westerlund 12.6.1918 alkaen

- Pankinjohtaja Alfred Norrmen 16.9.1921 alkaen

- Insinööri Alvar Urban Bergroth 21.5.1940 alkaen

- Erik Blomberg ja Mirjam Kuosmanen 1961 alkaen

- Espoon Seurakunta 4.1.1963 alkaen

Muuta Tietoutta:

Hvittorpin kokonaispinta-ala on 13.5 ha. Puistoa siitä on n. 8 ha. Puistossa on useita harvinaisia kasvilajeja. Siellä on n. 1000 m2 hakattua kivimuuria ja porrasta.

 

h

Hvitträsk -järvi hhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhh Hvittorpin kappeli

Päärakennusta voidaan varata mm. perhejuhlien pitopaikaksi. Linnassa on majoitustilaa 20-27 henkilölle 2-4 hengen huoneissa. Varsinaisessa majoitusrakennuksessa on majoitustilaa 52 henkilölle, ruokasali, luentosalit, takkahuone sekä toimisto ja keittiötilat.

 

Kappeli

Toinen kerros

 

Teksti: Hvittorpin esite

Kuvat: Alexandre Rouffiange 2002